keskiviikko 11. tammikuuta 2012

3/2012 Koulun ihmemaa, miten ja miksi?

teema.suomi-koulun-ihmemaa

Katsoin tietysti tätä amerikkalaisten tekemää ohjelmaa, olihan siinä paljon Sipoostakin. Oli oikein milenkiintoista. Suomalaiset ohjelmassa eivät tuntuneet näkevän kokonaisuutta, vaan kaikki tarjosivat osatotuutta. Sisältä on vaikea nähdä selvä se.

Tony Wagner sen sijaan yritti nähdä yksittäisten koulu- ja luokkavierailujen yhteistä tekijää, opettajankouluttajia ja jopa Opetushallituksen pääjohtajaa laajemmin.
Hyvät koulutuloksemme ovat tosiaan hieman mystisiä, mutta tottakai historiallisten tapahtumiemme ja hieman onnnekin tulosta. Terävästi Wagner raamitti koulutusjärjestelmämme yhteiskunnallisen kehityksemme, arvojemme ja tahtotilamme tulokseksi. Kun meillä on maailman ehkä parhaiten koulutetut opettajat, se johtuu vain siitä että asiaa pidetään yleisesti tärkeänä.

Koulujärjestelmämme ydintä Wagner luonnehti sanalla trust eli luottamus. Yhtä hyvin olisi voitu puhua siitä, että työ on vieläkin arvo ja suomalainen haluaa olla arvostettu ja luotettu. Wagnerin mukaan tämän arvon eläminen näkyy koulutusjärjestelmämme kaikilla tasoilla ja mahdollistaa esteettömän oppimisen ja kehittämisen ilmapiirin.
Suomalainen koululainen haluaa oppia, kodit arvostavat koulutusta, koulutusta on saatavilla kaikille ja se on tasalaatuisen hyvää.
Ei siis ole yhtä reseptia, vaan seos joka on arvo: Luottamus. Hauskasti mysteeri.


Ohjelmaa katsoessani tajusin, että edellä kommentoimani kirja Uusi kultakausi on saanut nimensä huikeasta oivalluksesta. Vaikka meillä on nyt hyvin, niin  asioiden täytyy olla hyvin myös sanokaamme parinkymmenen vuoden päästä. Jotta uusi Suomi rakennetaan tarvitaan ensimmäisen kulttuurisen kultakautemme aiheuttanutta yhteisöllistä tahtotilaa tai jotain sen kaltaista. Suuret muutokset tapahtuvat vain nopeasti läpäisemällä kaikki toiminnan tasot.

Hyvät oppimistulokset eivät saa riittää. Kun Suomessa on parhaiden oppimistulosten lisäksi onnellisimmat ihmiset ja muutoksiin itsevarmuudella suostuva demokrattiinen, ihmisiä aktiivisesti kuuleva yhteiskunta, olen tyytyväinen. Voiko koko Suomi olla kylä maailmassa?

Ei kommentteja: