http://www.luokanopettajaliitto.fi/
Luokanopettaja- lehti on varsin laadukas julkaisu, kuten Suomen suurimman pedagogisen järjestön, Luokanopettajaliiton, lehden kuuluukin olla. Enkä nyt kehu lehteä vain siksi, että on minullakin ollut ilo kirjoitella lehteen muutama kolumni...
Lehden numerossa 3/2012 päätoimittaja, rehtori Martti Hellström kirjoittaa pääkirjoituksessaan tärkeästä asiasta; pedagogisesta hyvinvoinnista kouluissa ja sen asettamista haasteista opettajille.
Lainaan muutaman lauseen:
- Koulussa, jossa voidaan hyvin, opitaan myös hyvin.
- 2000-luvulla tarvitaan uusi, hyvinvointia edistävä pedagogia.
- Opettajat tekevät työtä yhdessä. Opetusta suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa.
- ... Näin kouluun syntyy vastuullista osallisuutta ja positiivisia tunnekokemuksia, jotka tukevat oppimista ja edistävät kasvua.
- Meidän on opeteltava tukemaan paitsi oppimista, myös tunteita.
Kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan, kun saat lehden käsiisi.
Hyvinvointi koulussa on yhteisöllinen asia. Koulu on keinotekoinen yhteisö, jossa on hyvin erilaisin motiivein ja statuksin osallistuvia jäseniä. Lisäksi kouluyhteisö muodostuu useinmiten liian monista jäsenistä ollakseen luonnostaan ohjautuva tai lainkaan toimiva.
Hyvä yhteisöllisyys, joka luo hyvinvointia, ei varsinkaan koulun oloissa kehity itsellään, sitä pitää kehittää.
Opettajat ja muu koulun henkilökunta ovat vastuussa hyvinvoinnista kouluissa. Hyvinvointia ei voi vain opettaa, siihen kasvatetaan. Kasvattamisen kohteina ovat sekä yksilöt että ryhmät. ( Käytän sanaa kasvattaa tässä oikein kahteen kertaan, koska joskus tuntuu että kasvattaminen ei ole enää hyvä ilmaisu. Opettajatkin saattavat sitä vierastaa.)
Hyvinvoinnin pedagogiaa luovat koulun aikuiset. Siinä pitää ottaa kaikki mukaan ja toisaalta antaa yksilöille rauha kehittyä omassa tahdissaan. Kiireettömyys, hyväksyntä ja tasavertaisuus ovat ainakin ilmiöitä, jotka tukevat hyvinvointia koulussa. Olen täälläkin kirjoittanut hyvästä (vs. pahasta) yhteisöllisyydestä. Jokaisen yhteisön jäsenen hyvinvointi on tietenkin hyvän yhteisöllisyyden parhaita tuntomerkkejä.
On varmasti monia käytänteitä, joilla hyvinvointia voidaan kouluissa vahvistaa. Aina, kun päätöksiä tehdään, on syytä kysyä: Miten tämä päätös/käytäntö edistää hyvinvointia koulussamme?
Tärkeintä on, että aikuiset ottavat vastuun hyvinvoinnin edistämisestä, vaikka kaikki voivatkin sen ëdistämiseen osallistua.
On varmaan huolehdittava myös omasta hyvinvoinnista? Opettaja on, tahtoi tai ei, työpaikallaan esimerkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti